Viimeisin pandemia osoitti jälleen kerran, miten onnettomuusherkkä ja haavoittuva maailma on. Kaikki voi muuttua melkeinpä yhdessä yössä. Varautuminen kaikkeen tuntuu olevan mahdotonta, ja sekin mihin ja miten on varauduttu, paljastuu hetkessä täysin riittämättömäksi.

Kun puhutaan koronavirus COVID-19 pandemiasta, niin tuskinpa monenkaan organisaation varautumissuunnitelmassa, jos sellainen oli tehty, oli osattu varautua juuri pandemiaan. Onko suunnitelmassa varauduttu muihin toiminnan täydellisesti tai lähes kokonaan pysäyttäviin kriiseihin – vaikkapa finanssikriisiin – kannattaa ainakin nyt tarkistaa.

Kriisitietoisuutta voi tuoreistaa muistelemalla kriisisanastoa: 

• finanssikriisi
• talouskriisi
• pankkikriisi
• rahoituskriisi
• valuuttakriisi
• eurokriisi 
• öljykriisi

Kukaan ei halua kokea niitä uudestaan, mutta historia osoittaa, että silti niihin kannattaa varautua.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Pandemian toinen aalto enemmänkin sääntö kuin poikkeus

Joidenkin yritystalouden asiantuntijoiden mukaan pk-yrityksellä tulisi olla 3–6 kuukauden puskurirahasto selvitäkseen pandemian kaltaisesta tilanteesta kuivin jaloin. Teoria ei varmaan tässä kohtaa yleistä käytännön tilannetta.

Suuren katastrofin jälkeen on myös aina mahdollista, että seuraa vielä suurempi katastrofi. Toinen aalto on enemmän sääntö kuin poikkeus. Se voi piillä jo nurkan takana tai iskeä suoraan vasten kasvoja. Finanssikriisi voi olla tuo päin naamaa läsähtävä isku.

Ja jos se on finanssikriisi, sen aiheuttamat vauriot yritykselle, yhteiskunnalle ja yksittäiselle ihmiselle voivat olla paljon raskaammat kuin kriisin, jota vastaan taisteltiin, ja jonka aiheuttamasta shokista alettiin juuri toipua.

Finanssikriisin toipumisajaksi ennustetaan jopa 10 vuotta. Voi olla, ettei pitäisi sanoa, että ”älä maalaa pirua seinälle”, mutta onko viisasta unohtaa sanonnan loppuosa ”joku on jo tehnyt sen puolestasi”? 

Ja tuo joku voi olla meille täysin tuntematon tekijä. Se ei pysähdy rahalla eikä tieteen keinoin. Ihmisen luoma maailmanjärjestys horjuu väistämättä aika ajoin.

Likviditeetti koetuksella 

Äkillisessä kriisissä koetukselle joutuu erityisesti yrityksen likviditeetti eli maksuvalmius. Niillä aloilla, joilla kassatulot ovat elinehto, katkeaa elämän lanka helposti. Niillä, joilla on tilauskirjassa merkintöjä, hengittäminen on helpompaa – edellyttäen että komponenttitoimitukset kulkevat.

Saatavilla oleva apu kannattaa käyttää hyväksi. Jos yrittäjän tai yrityksen omat voimat eivät siihen riitä, pitää ottaa tilitoimisto avuksi hakemuksia kirjoittamaan.

Kuten COVID-19 pandemia osoitti, yhteiskunnalla on valmiudet kiirehtiä yritysten apuun ja antaa ainakin hätäapua hyvinkin pian. Silti lopulliset seuraukset ja katselmus kentälle vielä toisen aallon ja mahdollisen finanssikriisin jälkeen voi olla hyvin lohduton.

Kriisistä käytetään mielellään myös sanaa ”haaste”. Tilanne on haasteellinen, ja silloin siinä halutaan nähdä myös jotain myönteistä. Myönteisyys voi olla sitä, että se pakottaa etsimään ja auttaa myös löytämään uusia tapoja selvitä ”haasteesta”. Viimeistään sokki pakottaa myöntämään, että markkinatalous on jatkuvaa muutosta ja vaatii oman varautumissuunnitelmansa.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Globaalissa taloudessa ja ihmisten ja tavaroiden vapaasti liikkuessa kaikki vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkeen. Suomi on riippuvainen maailmanmarkkinoista. Pandemia muistutti siitä kaikilla elämän aloilla, aina yksittäisen ihmisen käyttäytymiseen saakka.

Mitä on edessä? Siitä käydään ensishokin hälvennyttyä ja toista aaltoa odotellessa aina kiivasta keskustelua. Talousviisaatkaan eivät suinkaan aina ole yksimielisiä. Kuinka yrittäjä tai yleishyödyllisen organisaation johto voisi sitten tietää mitä edessä on?

Ei se voikaan. Mutta seuraamalla talouden globaaleja reaktioita, oman maan päätöksentekoa ja omien asiakkaiden käyttäytymistä voi luoda todennäköisen tapahtumaketjun tulevaisuudesta, johon pitää varautua.

Kannattaa seurata tapahtumia ainakin näissä:

• Helsingissä
• Kiinassa
• USA:ssa
• Euroopan unionissa
• euroalueella
• Japanissa
• Venäjällä
• Ruotsissa
• öljyntuottajamaissa

Voi olla, että…

Voi olla, että kaikki meneekin kriisin ja taloussokin jälkeen paremmin kuin pelätään. Olkoon se sitten pandemia, tulivuorenpurkaus, tsunami, tulva, myrsky tai pahimmassa tapauksessa sotilaallinen selkkaus, niin ihmisellä on luontainen taipumus selviytyä. 

Voi olla, kuten niin usein kriisin keskellä sanotaan, ettei mikään enää palaa entiselleen, mutta kuten todettu, markkinatalouden ydin on muutos. Yrityksillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sopeutua muutokseen.

Yritys maapalloistumisen osana

Koko maailmaa tai sen osaa koskeva katastrofi ei jätä ketään ulkopuolelle. Kriisissä on aina menettäjiä ja hyötyjiä. Kriisiksi tilanne muodostuu siksi, että menettäjiä on moninkertaisesti hyötyjiin nähden. 

Kuten vuosien 2019–2020 pandemia osoitti, eri puolilla maailmaa ollaan varauduttu koko maapalloa koskettavaan kriisiin yhtä huonosti, ja kriisin ratkaisemiseksi käytetään erilaisia strategioita. Tästä hyvä esimerkki olivat Suomi ja Ruotsi, joissa menettelytavat poikkesivat jyrkästi toisistaan.

Yritysten kannalta Ruotsin malli antaa viruksen levitä jokseenkin vapaasti ja hakea näin laumaimmuniteettia kansalle oli varmasti suotuisampi kuin ihmishenkien joukkomenetyksen äkkinäisen piikin välttämiseen tähdänneet toimet Suomessa.

Osassa maailman maista taas purettiin rajoituksia liian hätäisesti, ja jouduttiin ottamaan ne uudestaan käyttöön toisen aallon yllättäessä rajuudellaan. Lopullisesti ihmisuhrit ja taloudelliset menetykset paljastaa vasta historia.